Back RUM-139 VL-Asroc Bulgarian RUM-139 VL-ASROC Czech RUM-139 VL-ASROC German RUM-139 VL-ASROC English RUM-139 VL-ASROC Spanish RUM-139 VL-ASROC French RUM-139 VL-ASROC ID RUM-139 VL-ASROC Italian RUM-139 VLA Japanese RUM-139 VL-ASROC Korean
| RUM-139 | |
|---|---|
 |
|
| Aseen tyyppi | sukellusveneentorjuntaohjus |
| Alkuperämaa | Yhdysvallat |
| Palvelushistoria | |
| Valtion käytössä | Yhdysvallat |
| Valmistushistoria | |
| Valmistajat | Loran |
| Tekniset tiedot | |
| Paino | 630 kg |
| Pituus | 4,89 m (kokonaispituus) |
| Halkaisija | 35,8 m |
| Maksimikantama | 28 km |
| Räjähdeaine | Mk 46 Mod 5A torpedo |
| Siipiväli | 69,6 cm |
RUM-139 VL-Asroc on yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin (Loralin) valmistama sukellusveneentorjuntaohjus.[1]
1980-luvun alussa Yhdysvaltain laivasto etsi yhtä korvaavaa järjestelmää pinta-alusten RUR-5 Asroc ja sukellusveneiden UUM-44 Subroc järjestelmille. Suunniteltu RUM/UUM-125 Sea Lance -järjestelmä kuitenkin ajautui teknisiin ja rahoituksellisiin ongelmiin. Järjestelmästä valmistettiin siten ainoastaan sukellusvenejärjestelmä UUM-125A. Pinta-aluksille luotiin Mk 41 VLS -siiloihin soveltuva järjestelmä.[1]
Sopimus RUM-139A VL-Asrocin valmistamisesta tehtiin Goodyearin kanssa vuonna 1983. Loral osti Goodyear Aerospacen ja Lockheed Martin osti 1996 Loralin puolustusteollisuusdivisioonan. Uuden järjestelmän koeammunnat alkoivat 1986 ja järjestelmän piti olla operatiivisessa käytössä 1989. Kehitysohjelma keskeytettiin 1988, kun tehtiin päätös UUM-125A:n pinta-aluksiin soveltuvan version RUM-125A Sea Lance valmistamisesta. Ohjelma oli jäissä vuoteen 1990, jolloin Sea Lance ohjelma lakkautettiin. RUM-139A saatiin operatiiviseen käyttöön 1993.[1]
RUM-139A:n kuuluu RUR-5 ASROC -raketti, jossa on täysin uusi kiinteää polttoainetta käyttävä rakettimoottori. Raketti laukaistaan Mk 41 VLS -järjestelmän siilosta. ASROC:n inertiaohjausta täydentää digitaalinen autopilotti, joka ohjaa lentoa Mk 114 Mod 9 -raketin palokaasujen vektoriohjauksella. Autopilotti tekee järjestelmästä ohjautuvamman kuin aiempi RUR-5 ja mahdollistaa matalamman lentoradan. Taistelulatauksena on Mk 46 Mod 5A -torpedo, joka laskeutuu ennalta lasketussa paikassa laskuvarjolla veteen.[1]
Noin vuonna 1995 torpedon valmistaja Raytheon valmisti matalissa vesissä toimivan variantin Mk 45 Mod 5A(ASW). Vuodesta 1996 alkaen järjestelmän torpedoina ovat toimineet uudistetut torpedot, jolloin järjestelmä tunnus on RUM-139B. Vuodesta 2001 kaikki RUM-139A:t on päivitetty käyttämään uutta torpedoa. RTM-139B on torpedon inertiaohjausta käyttävä variantti.[1]
Vuonna 2001 tunnus RUM-139C varattiin Raytheon Mk 54 Mod 0 -torpedolla varustetulle järjestelmälle. Torpedo otettiin tuotantoon lokakuussa 2004 ja integrointi testaus VL-Asroc-järjestelmään tehtiin 2005.[1]
Järjestelmästä on myös koulutusversiot RTM-139A, RTM-139C ja DRUM-139A.[1]